Graduni (luettavissa täällä) hyväksyttiin muutama viikko sitten, joten nyt voisi olla sopiva hetki kertoa siitä hieman myös täällä blogin puolella. Tutkimuksessani tutustuin ensin liiketoimintaekosysteemikirjallisuuteen ja alan tutkimuksiin ja sitten sovelsin tätä tietoa erääseen suomalaiseen puurakennushankkeeseen. Kohderakennus oli sama puuluhtitalo, jota myös Katri Palosen (2017) gradu käsitteli.

KäPy-hankkeen puoliväliseminaarissa 12. maaliskuuta pureuduttiin puukerrostaloihin, niissä asumiseen ja niiden rakentamiseen liittyviin myytteihin, tutkimustarpeisiin ja tulevaisuuden näkymiin. Seminaari kokosi Helsingin yliopiston Tiedekulmaan puutuoteteollisuuden, rakennusalan, arkkitehtuurin, politiikan ja tieteen toimijoita pohtimaan, miten vastata kuluttajien, rakennusliikkeiden ja päättäjien puukerrostalorakentamista koskeviin ennakkoluuloihin ja huolenaiheisiin.

Alaa on Suomessa vaivannut toistaiseksi munan ja kanan ongelma: kun ei ole ollut tarjontaa, ei ole ollut kysyntää, ja päinvastoin. Tietoakin puuttuu niin puukerrostalojen potentiaalisilta kuluttajilta eli asukkailta kuin tuottajilta. Tilanteeseen on kuitenkin luvassa muutosta: Suomeen on parhaillaan suunnitteilla jopa 9250 puukerrostaloasuntoa, kuten dekaani Ritva Toivonen avajaispuheenvuorossaan mainitsi. Kasvua vauhdittavat niin kestävän kehityksen tavoitteet ja kaupungistuminen kuin muuttuvat rakennusalan säädökset ja liiketoimintamallitkin.

Suomessa heräillään puukerrostalorakentamisen uuteen, yhteisten tavoitteiden aikaan. Näin todettiin Vantaan kaupungin järjestämässä Kivistön puuseminaarissa 31.1.2018. Alalla kokeneempien toimijoiden esitykset ja Puu-Kivistön suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailun alustavan ohjelman esittely veti Laurea-ammattikorkeakoulun ison salin täyteen väkeä. Joukkoon mahtui siis niitäkin, joille puukerrostalorakentaminen ja -suunnittelu oli ennestään vierasta, mutta tuli tässä tilaisuudessa väistämättä tutummaksi. Virallinen kilpailuohjelma julkaistaan keskiviikkona 14.2.2018. Nyt saatiin kuitenkin jo tietää, että Vantaan kaupunki pyrkii kilpailumenettelyn kautta osallistamaan mukaan uusia toimijoita asettaessaan Puu-Kivistön aloituskortteleiden suunnittelulle ja toteutukselle yhdeksi ehdottomaksi sisältövaatimukseksi useamman saman roolin toimijan mukanaolon. Käyttäjä- eli asukasnäkökulma on ehdoissa esillä perinteisin tavoin (koko, hinta ja ääneneristävyys). Uutta on kuitenkin vahva taiteen konseptointi alueella – epäselväksi kuitenkin jäi, onko kyseessä asukaslähtöinen tavoite.

Äskettäin valmistuneessa gradussani tutkin uudisasunnon ostaneiden asukkaiden näkemyksiä, odotuksia sekä asumisarvostuksia. (Luettavissa täältä.) Erityisesti minua kiinnosti tietää, mikä on puumateriaalin merkitys kuluttajille asumisvalinnoissa, kun he ovat hankkimassa uutta kotia. Kuluttajat arvostavat halutulle alueelle pääsemistä kohtuullisin kustannuksin enemmän kuin muita asunnon ominaisuuksia. Puurakentaminen ja -materiaali herättävät myönteisiä mielikuvia asunnonostajissa ja materiaali mielletään ekologiseksi, esteettiseksi sekä terveelliseksi. Myös tietämättömyyttä ja pelkojakin puun ominaisuuksista nousi esiin, kuten paloturvallisuus ja asumiskestävyys.

Puukerrostaloja alkaa nousta eri puolille maailmaa. Jokainen puukerrostalo on kuitenkin toistaiseksi jollakin tavoin pilottiprojekti. Näissä etsitään tehokkaita rakenneratkaisuja tai prosesseja tai testataan uusia tuotteita tai vastaavaa. Vaikka puukerrostalojen rakentaminen periaatteessa olisi perinteistä rakentamista nopeampaa, sisältyy uutuutensa vuoksi hankkeisiin myös riskejä ja aikaa kuluu ratkaisujen hiontaan. Siksi puukerrostalojen rakentaminen on toistaiseksi usein toteutunut kohteissa, joiden rakentamisessa puulla ja puurakentamisen ekologisuudella ja muilla hyödyillä jollakin tavoin rakennuttajan arvoja hyvin tukeva rooli.   

Koti on monen suomalaisen tärkein varallisuuserä. Meitä suomalaisia on nyt noin 5,5 miljoonaa ja omistamme yhteensä vajaat 3 miljoonaa asuntoa.

Kansallisvarallisuudestamme 334 miljardia euroa (43 %) koostuu asunnoista tontteineen. Keskimäärin asunnon arvo on tällä tavoin laskien 112 000 euroa, sillä asuntojen keskikoko on 80 neliömetriä.
​
Suomi on väljä, kun suhteutetaan asukasluku maan kokoon: maata on noin kuusi hehtaaria kansalaista kohden. Saksassa vastaava luku on alle hehtaari ja Ruotsissa vajaat viisi hehtaaria. Silti kerrostaloasumisen yleisyys on Suomessa Euroopan huippua. Asunnoistamme peräti 44 % on kerrostaloissa.

ritva.toivonen (at) helsinki.fi

Suomi ja Ruotsi tasoittavat tietä pohjoismaisille puurakentamismarkkinoille. Suomen pääministeri Juha Sipilä etsi marraskuussa 2016 ruotsalaisten ministerikollegojen kanssa yhteisymmärrystä Suomen ja Ruotsin yhteisille puurakentamisen normeille ja säädöksille. Hyvä niin, sillä tämä on selkeä askel kohti aidosti yhteisiä ja yhtenäisiä ja siten myös mahdollisimman tehokkaasti toimivia markkinoita.
 
Toivottavasti yhteisten normien etsintä on samalla sääntelyn purkamista edelleen ja samalla yksinkertaistamista. Tällöin se normisto, joka lopulta jää markkinoita ohjaamaan, on selkeää, perusteltua ja ymmärrettävää. Ihanteellisesti sääntely myös aidosti hyödyttää kuluttajia ja alan yrityksiä. On ongelma, jos sääntely perusteettomasti estää kuluttajia saamasta sellaisia koteja kuin mitä he toivovat, tai säännöksistä aiheutuu perusteettomia lisäkustannuksia.

Markkinat kasvavat – kilpailu rakentajien välillä lisääntyy