Puukerrostalobisneksessä on muutaman viime vuoden aikana alkanut tapahtua Suomessakin. Alalle on tullut uusia yrityksiä ja rakennusprojektien määrä on nousussa. Monet kaupungit ovat kiinnostuneita lisäämään puurakentamista, etenkin ilmastonäkökohtien nojalla. Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että alan kilpailukykyä voidaan kohottaa vahvistamalla hankkeisiin osallistuvien yritysten yhteistyötä.
KäPy-hankkeen yhteistyötutkija Anna Varis tutki pro gradu –tutkielmassaan nuorten aikuisten asumista. Alla Anna kertoo valmistuneesta tutkimuksestaan.
Puuinfon kokoamien tilastojen mukaan aloitettujen puukerrostalojen kuutiomäärä Suomessa kasvoi viime vuonna lähes 10 % verrattuna vuoteen 2017. Markkinaosuuksissa ollaan kuitenkin vielä matalalla tasolla ja valmistuneita puukerrostaloasuntoja on Suomessa kaikkiaan vasta parisen tuhatta. Kaavoituksen ja kaupunkisuunnittelun merkitys puukerrostalorakentamisen kasvulle on huomattava, vaikka kokonaisuuteen vaikuttavat esimerkiksi teollisesta puurakentamisesta kiinnostuneiden yritysten markkinoille tulo.
KäPy-hankkeen tutkijoiden viimeisin puukerrostalovierailu suuntautui viime lokakuussa Järvenpäähän, Cubesta Oy:n (ent. Talokolmikko) vapaille markkinoille rakentamaan Puusinfoniaan. Kohde on Järvenpään ensimmäinen moderni puukerrostalo. Tuolloin rakenteilla olleessa kohteessa meitä isännöivät yrityksen toimitusjohtaja Ilkka Rainio sekä pääsuunnittelija ja arkkitehti Antti Heikkilä. Vierailun aikana pääsimme myös haastattelemaan Heikkilää.
Lue lisää alta ja katso haastattelusta koostamamme lyhyt video. Florencia Franzinin Pro Gradu -opinnäytetyö “Wooden Multistory Construction in Finland: Perceptions of Municipality Civil Servants”, eli vapaasti suomennettuna Kuntavirkamiesten suhtautuminen puukerrostalorakentamiseen Suomessa, valmistui kesäkuussa 2018. Opinnäytetyö (luettavissa täällä) on ensimmäinen osa laajempaa analyysiä, jonka tarkoituksena on kartoittaa kuntien kaupunkisuunnittelijoiden näkemyksiä puurakentamisesta. Opinnäytetyön tulokset julkaistiin myös kansainvälisessä tiedejulkaisussa marraskuussa 2018 nimellä “Why not wood? Benefits and barriers of wood as a multistory construction material: perception of municipal civil servants from Finland” (Franzini et al. 2018, luettavissa täällä).
Kodumaja AS-yritysryhmän päämaja Viron Tartossa sai joulukuussa vieraakseen viisi Forest Bioeconomy, Business and Sustainability -ryhmän tutkijaa. Kodumaja (suomeksi ‘kotitalo’) tuottaa kahdessa tehtaassaan Virossa puurakenteisia tilaelementtejä. Tilaelementit koostuvat yhdestä tai useammasta asuinhuoneesta, jotka varustellaan tehtaalla lähes valmiiksi, lattialistoja ja pesukoneita myöten. Kooltaan valmiit asunnot ovat keskimäärin 65m2 ja niitä valmistuu vuosittain noin 1000. Pääosa, eli 95 %, Kodumajan liikevaihdosta muodostuu viennistä, joka suuntautuu eritoten Norjaan.
Innokas joukko tutkijoita tähyää kohti korkeuksia. Edessä kohoaa näyttävä rakennus, joka huokuu samaan aikaan modernia arkkitehtuuria ja kotoisuutta. Valokuvia tallentuu hetkessä kymmeniä niin rakennuksen julkisivusta kuin sisätiloistakin.
Graduni (luettavissa täällä) hyväksyttiin muutama viikko sitten, joten nyt voisi olla sopiva hetki kertoa siitä hieman myös täällä blogin puolella. Tutkimuksessani tutustuin ensin liiketoimintaekosysteemikirjallisuuteen ja alan tutkimuksiin ja sitten sovelsin tätä tietoa erääseen suomalaiseen puurakennushankkeeseen. Kohderakennus oli sama puuluhtitalo, jota myös Katri Palosen (2017) gradu käsitteli.
Osallistuin KäPy-hankkeen edustajana pohjoismaiseen puurakentamisen työpajaan, joka pidettiin keväisessä Tukholmassa maaliskuun 21. päivä. Tämä Wood in Construction –otsikolla järjestetty työpaja oli osa ilmastonmuutoksen torjunnassa toimivan public-private-partnership EIT Climate-KIC Nordicin koordinoimaa projektia, jossa pyritään tasoittamaan tietä teollisen puurakentamisen kasvulle pohjoismaissa. Osana projektia EIT Climate-KIC Nordicin (katso linkki täältä) alle on tämän vuoden alussa perustettu pohjoismainen puurakentamisen sihteeristö, joka saa rahoitusta Ruotsin hallitukselta ja Pohjoismaiselta ministerineuvostolta.
KäPy-hankkeen puoliväliseminaarissa 12. maaliskuuta pureuduttiin puukerrostaloihin, niissä asumiseen ja niiden rakentamiseen liittyviin myytteihin, tutkimustarpeisiin ja tulevaisuuden näkymiin. Seminaari kokosi Helsingin yliopiston Tiedekulmaan puutuoteteollisuuden, rakennusalan, arkkitehtuurin, politiikan ja tieteen toimijoita pohtimaan, miten vastata kuluttajien, rakennusliikkeiden ja päättäjien puukerrostalorakentamista koskeviin ennakkoluuloihin ja huolenaiheisiin.
Alaa on Suomessa vaivannut toistaiseksi munan ja kanan ongelma: kun ei ole ollut tarjontaa, ei ole ollut kysyntää, ja päinvastoin. Tietoakin puuttuu niin puukerrostalojen potentiaalisilta kuluttajilta eli asukkailta kuin tuottajilta. Tilanteeseen on kuitenkin luvassa muutosta: Suomeen on parhaillaan suunnitteilla jopa 9250 puukerrostaloasuntoa, kuten dekaani Ritva Toivonen avajaispuheenvuorossaan mainitsi. Kasvua vauhdittavat niin kestävän kehityksen tavoitteet ja kaupungistuminen kuin muuttuvat rakennusalan säädökset ja liiketoimintamallitkin. |
Kirjoittajat
Kirjoittajina toimivat hankkeen tutkijat, yhteistyökumppanit sekä ulkopuoliset toimijat. Arkisto
December 2019
|