Kaavoittaja, kuinka näet puurakentamisen mahdollisuudet kunnassasi?

Puuinfon kokoamien tilastojen mukaan aloitettujen puukerrostalojen kuutiomäärä Suomessa kasvoi viime vuonna lähes 10 % verrattuna vuoteen 2017. Markkinaosuuksissa ollaan kuitenkin vielä matalalla tasolla ja valmistuneita puukerrostaloasuntoja on Suomessa kaikkiaan vasta parisen tuhatta. Kaavoituksen ja kaupunkisuunnittelun merkitys puukerrostalorakentamisen kasvulle on huomattava, vaikka kokonaisuuteen vaikuttavat esimerkiksi teollisesta puurakentamisesta kiinnostuneiden yritysten markkinoille tulo. 

Kuntien maankäyttöä ohjaavat kansallisesti maankäyttö- ja rakennuslaki. Määräysten käytännön soveltaminen tapahtuu kuitenkin paljolti kunnissa, joissa erityisesti kaavoittajilla on Suomessa kansainvälisestikin tarkasteltuna merkittävää vaikutusvaltaa. Siksi kaavoittajien puurakentamiseen liittyvien näkemysten tunteminen on avaintekijä, mikäli puun käyttöä puukerrostalokohteissa ja kaupunkiympäristöissä halutaan edistää. Tästä huolimatta kuntakaavoittajat ovat toistaiseksi olleet puurakentamisen näkökulmasta erittäin vähän tutkittu kohderyhmä niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.

Kuntakaavoituksen ja -päätöksenteon prosessien tunnistaminen on yksi merkittävä keino tunnistaa niitä esteitä ja mahdollisuuksia, jotka vaikuttavat puukerrostalorakentamisen yleistymiseen maassamme. Kaavoittajien näkemyksiin sekä kaavoitusprosesseja koskevan tiedon avulla voidaan lisätä myös ymmärrystä siitä, kuinka kunnat voisivat parantaa alueidensa houkuttelevuutta esimerkiksi lisäämällä puuta ja muita materiaaleja yhdistävää hybridirakentamista.

Luonnonvarakeskuksen (LUKE) ja Helsingin yliopiston pilottitutkimuksessa ”Effects of Lobbying Among Urban Planners in Finland: Views on Multi-storey Wooden Building” (Lähtinen ym. 2019) erityisinä kiinnostuksen kohteina oli tarkastella, millaisia ovat suomalaisten kaavoittajien puukerrostalorakentamista koskevat mielipiteet, kuinka yleisesti suomalaisiin kaavoittajiin kohdistuu rakentamiseen liittyvää vaikuttamista (eli lobbausta) ja miten kaavoittajat sen kokevat. Tämän selvittämiseksi kerättiin kyselyaineisto Suomen 30 suurimmissa kunnissa kaavoitustehtävissä työskenteleviltä virkamiehiltä. Verkkokysely lähetettiin vuonna 2014 yhteensä 728 kunta-alan ammattilaiselle ja vastauksia saatiin yhteensä 102 kpl. Aineistoa analysoitiin lisäksi kahden Helsingin yliopiston metsäekonomian ja markkinoinnin gradu-työn puitteissa vuosina 2014 (Juuso Pihamaa) ja 2017 (Nicki Malm).

Tulosten mukaan kohdekunnissa kaavoitustehtävissä työskennelleet vastaajat näkivät puun ominaisuudet kerrostalorakentamisessa kahtalaisesti: ensimmäinen näkökulma liittyi yksityiskohtaisempiin puun ympäristösuorituskykyyn liittyviin ominaisuuksiin, kun taas toinen näkökulma koski yleisempiä rakennustekniikkaan ja rakentamista koskevaan säätelyyn liittyviä ominaisuuksia. Kaavoittajat arvostivat puuta erityisesti sen alhaisempien ympäristövaikutusten ja hiilivarastovaikutuksen vuoksi. Toisaalta, hieman yli 40 % vastanneista kaavoittajista oli ainakin jossain määrin epävarmoja puusta rakentamisen kustannustehokkuudesta verrattuna muihin rakennusmateriaaleihin.

Lobbauksen vaikutusten osalta analyysien tulokset antoivat viitettä siitä, että sillä on vaikutusta kaavoittajien materiaalienkäyttöä koskeviin asenteisiin. Erityisesti puurakentamisen kilpailukykyä suhteessa betonirakentamiseen koskevien mielipiteiden osalta vaikuttamisen kohteena olleiden vastaajien ja muiden vastaajien välillä havaittiin tilastollisesti merkitseviä eroja. Kattavampien tulosten saaminen puurakentamiseen liittyvien vaikutusmekanismien toiminnasta edellyttää kuitenkin lisäaineistojen keruuta, jonka avulla ilmiöstä voidaan hankkia syvällisempää ymmärrystä.

Koska merkittävä osa kuntakaavoituksen toteutusta on eri sidosryhmien osallistaminen päätöksentekoon, olisi tulevaisuudessa erityisen arvokasta tuottaa tietoa myös taustalla olevista kommunikaatioprosesseista. Esimerkiksi prosessien sisältöä ja vaiheita muun muassa kaavoittajien, rakennuttajien ja rakentajien välillä olisi mahdollista kartoittaa toimintatutkimuksen kautta. Lisäksi, kun puurakennuskohteista alkaa kertyä yhä enemmän kokemuksia, olisi tätä tietämystä syytä alkaa hyödyntää tarkastelemalla muun muassa osaamisen siirtymistä projektien välillä sekä laajemmin puurakentamisen toimijakentässä.

Lue koko julkaisu http://biobus.swst.org/index.php/bpbj/article/view/51/73. Tutkimus on osa Käyttäjälähtöisyys puurakentamisen liiketoimintaekosysteemeissä -hanketta.

Teksti: Katja Lähtinen & Anne Toppinen