|
Suomessa heräillään puukerrostalorakentamisen uuteen, yhteisten tavoitteiden aikaan. Näin todettiin Vantaan kaupungin järjestämässä Kivistön puuseminaarissa 31.1.2018. Alalla kokeneempien toimijoiden esitykset ja Puu-Kivistön suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailun alustavan ohjelman esittely veti Laurea-ammattikorkeakoulun ison salin täyteen väkeä. Joukkoon mahtui siis niitäkin, joille puukerrostalorakentaminen ja -suunnittelu oli ennestään vierasta, mutta tuli tässä tilaisuudessa väistämättä tutummaksi. Virallinen kilpailuohjelma julkaistaan keskiviikkona 14.2.2018. Nyt saatiin kuitenkin jo tietää, että Vantaan kaupunki pyrkii kilpailumenettelyn kautta osallistamaan mukaan uusia toimijoita asettaessaan Puu-Kivistön aloituskortteleiden suunnittelulle ja toteutukselle yhdeksi ehdottomaksi sisältövaatimukseksi useamman saman roolin toimijan mukanaolon. Käyttäjä- eli asukasnäkökulma on ehdoissa esillä perinteisin tavoin (koko, hinta ja ääneneristävyys). Uutta on kuitenkin vahva taiteen konseptointi alueella – epäselväksi kuitenkin jäi, onko kyseessä asukaslähtöinen tavoite. Tilaisuudessa keskityttiin puukerrostalorakentamisen hyötyihin ja noin kahdenkymmenen vuoden kehitystyön tuloksiin. Tässä tilaisuudessa tehtiin selväksi, että puussa nähdään tulevaisuuden mahdollisuuksia. Kisaa käytiin lähinnä siitä, kenellä on kovimmat tavoitteet ja kuka yltää hiilineutraaliuden tavoitteisiin ensimmäisenä – Vantaa asettaa itsensä tämän kilpajuoksun kärkikastiin pyrkiessään hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä, kuten apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä avauspuheenvuorossaan kertoi. Tavoitteensa saavuttaakseen Vantaalla tukeudutaan elinkaariajatteluun ja työvälineeksi on otettu resurssiviisauden tiekartta. Penttilä painotti, että tonttien kilpailuttamisessa Vantaalla on kyse rakentamisen laadusta ja kestävyydestä – hintakilpailua ei käydä, vaan hinnat on vakioitu. Elinkaariajattelusta puhui myös puurakentamisen ohjelmapäällikkö Petri Heino Ympäristöministeriöstä. Osa Suomen asettamista tavoitteista kohdistuu lähitulevaisuuteen, osaan on varattu enemmän aikaa. Hiilineutraaliuteen valtakunnan tasolla pyritään vuoteen 2045 mennessä, mutta kiertotalouden edelläkävijöitä halutaan olla jo vuonna 2025, samana vuonna rakentamisen säädökset tulevat edellyttämään koko elinkaaren hiilijalanjäljen huomioimista. Heinon mukaan energiatehokkuuden parantaminen vuoden 2030 energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden mukaiseksi edellyttää koko elinkaaren aikaista säätelyä. Puurakentamisen lisäämistä pidetään yhtenä keskeisimmistä keinoista edistää niin vähähiilisen, älykkään, sosiaalisesti kestävän ja terveellisen yhteiskunnan rakentamista. Voimassa olevan puurakentamisen ohjelman visiona onkin, että vuodesta 2010 alkaen puuyhdyskuntien rakentaminen olisi luontevaa, osa valtarakentamista. Asukasnäkökulmaa tilaisuuteen toi rakennusopin professori Markku Karjalainen (TTY), jonka asukaskyselyt vuosilta 2000 ja 2017 kertovat omalta osaltaan tarinaa puukerrostalorakentamisen kehityksestä. Kyselyn tuloksissa näkyivät niin tekniset parannukset, kuten ääneneristävyyden parantuminen, kuin asukkaiden tietämyksen vahvistuminen, esimerkiksi heidän toivoessaan puuta yhä useammin pintojen ohella myös runkomateriaaliksi. Myös määrällistä kehitystä on tapahtunut, kun vuonna 1996 rakennetusta Ylöjärven ensimmäisestä kohteesta on päästy tammikuun 2018 tilanteeseen, jossa Suomessa on yhteensä 1437 puukerrostaloasuntoa. Kehitys on kuitenkin ollut hitaampaa kuin mitä vuosituhanteen vaihteessa oli näköpiirissä, kun Suomea vielä pidettiin puukerrostalojen edelläkävijämaana. Niin sanotun uuden heräämisen myötä suunnitelmissa tällä hetkellä on parhaimmillaan yhteensä 9300 puukerrostaloasuntoa. Karjalainen muistutti myös, että maailmanlaajuisesti ajatellen Suomessa on vasta varsin vähän kokemusta puukerrostalorakentamisesta, sillä perinteisesti Suomessa on rakennettu suhteessa enemmän pien- ja rivitaloja. Oman näkökulmansa keskusteluun kokemuksista toi arkkitehti Suvi Tyynilä Helsingin kaupungilta, jossa ilmastoviisaus ohjaa suunnittelua. Hiilineutraaliutta Helsinki tavoittelee vuoteen 2035 mennessä, siis hieman Vantaata myöhemmin, mutta kuitenkin varhain suhteessa kansalliseen tavoitteeseen. Tyynilä esitteli Helsingin puukerrostalorakentamisen kohteita ja kertoi kaavoittamisen mahdollisuuksista puun käytön edistämisessä. Kaavavarannon rooli on luoda vakiintumista ja mahdollistaa isompia hankkeita. Kaavoitus ei ole kuitenkaan täysin tiivis väline; toisinaan puukaavoitetuille alueille tulee poikkeuslupamenettelyn kautta betonisia kohteita. Puukerrostalokohteita on silti noussut Helsinkiin ilman kaavan vaatimuksiakin. Arkkitehti Anssi Lassila (OOPEAA) on suunnitellut puusta erilaisia kohteita, kerrostalojen ohella muun muassa kirkkoja ja päiväkoteja. Lassila toi esiin puun arvokkaana materiaalina, jonka etuja ovat uusiutuvuus, mukautuvuus ja siirrettävyys, kuten perinteinen hirsirakennustraditio Suomessa on osoittanut. Lassila kuitenkin korosti, ettei puu yksin ole materiaalina niin ylivoimainen, etteikö hybridirakentamisella voitaisi saavuttaa yhtä lailla merkittäviä hyötyjä. Kuten edellisetkin puhujat, Lassila sitoi puurakentamisen tarpeen tulevaisuuden haasteisiin: kaupungistuminen ja väestönkasvu edellyttävät kiivasta rakentamista, johon muilla materiaaleilla vastaaminen tarkoittaisi kestämättömiä hiilidioksidipäästöjä. Puukerrostalorakentamisen markkinat ovat globaalit. Toimitusjohtaja Mika Airaksela Rakennusliike Reponen Oy:tä ja väistyvä toimitusjohtaja Lauri Halminen Sisco Oyj:tä esittelivät omia kokemuksiaan eri materiaaleista ja menetelmistä rakennuttamiensa kohteiden kautta. Airaksela toi esiin puurakentamisen hyviä ja huonoja puolia. Etuihin hän laski keveyden, rakentamisen nopeuden (ei betonin kuivumisaikoja), A-luokkaisen energiankulutuksen sekä asukkaiden myönteiset kokemukset vähäisestä äänikaiunnasta ja aistittavasta puusta. Haittoja vielä tällä hetkellä ovat suunnittelun hitaus sekä tiedon ja osaamisen puute mallinnusohjelmien hitaan leviämisen seurauksena – perinteisessä kilpailutuksessa puu ei Airakselan mukaan vielä pärjää. Paloturvallisuudeltaan puukerrostalokohteet ovat betonia parempia sprinklauksen ansiosta ja vesivahingoista puu ”toipuu” betonia nopeammin. Eroa ei myöskään ole huoltotarpeissa – puuta on maalattava arviolta 20 vuoden välein, mutta betoniinkin on uusittava saumaukset yhtä usein. Halmisen esittelemät Siscon asukaslupaukset kietoutuivat samoihin teemoihin: puurakentamisen valtteja ovat nopeus, ekologisuus, laatu, turvallisuus, erityisesti vakuuttava kosteudenhallinta ja monimuotoisuus. Sisco käyttää kohteissaan Kertopuuta (LVL) ja modulaarista Evo Wood-järjestelmää – tuotanto on kokoonpanoa. Molemmat toimijat tunnistivat toimivansa liiketoimintaekosysteemissä, jossa toimiva verkosto on menestymisen edellytys. Puuseminaari huipentui Kivistön aluearkkitehti Anna-Riitta Kujalan esittelyyn Puu-Kivistön suunnittelu- ja kumppaneiden valintamenettelystä. Kujala tutustutti kuulijat ensin alueeseen reunaehtoineen sekä Puu-Kivistön tarkoitukseen vastata Suomen suurten kaupunkien ilmastoverkoston tavoitteisiin. Alueelle on tulossa yhteensä 50000 kerrosneliötä asumiseen, päiväkoti ja keskitetty pysäköinti. Alueella on huomioitava lisäksi liito-oravien elinympäristöt ja kulkuyhteydet sekä Vantaan kaupunkitaiteen konsepti. Pohjustuksen jälkeen päästiin itse suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailun ehtoihin ja aikatauluun. Kilpailun päätavoite on puurakentamisen edistäminen, muita valintaan vaikuttavia tavoitteita ovat monimuotoinen korttelirakenne ja asumisratkaisut, yhteisölliset ja vehreät korttelipihat, värikäs ja leikkisä kaupunkikuva sekä kiinnostava ja turvallinen liikkumisympäristö, jotka näkyvät valintaehdotusten pisteytyksessä. Kilpailussa haetaan ehdotuksia kahteen erilliseen kohteeseen. Asemakaavoitus alueella on meneillään ja kumppaneita haetaan poikkeuksellisesti jo tässä vaiheessa. Ehdottomista sisältövaatimuksista KäPy-hankkeen näkökulmasta kiinnostavin oli kilpailijaryhmän kokoonpanolle asetetut vaatimukset: ”Kilpailijaryhmässä pitää olla mukana vähintään kaksi rakennuttajaa, kaksi arkkitehtitoimistoa, maisema-arkkitehtitoimisto sekä taiteilija.” Jäämme mielenkiinnolla seuraamaan, edesauttaako menettely uusien liiketoimintaekosysteemien muodostumista tai kehittymistä. Kivistön puuseminaarin materiaaleihin pääset tästä linkistä: http://www.vantaa.fi/puu-kiviston_suunnittelukilpailu Teksti & kuvat: Eliisa Kylkilahti Comments are closed.
|
Kirjoittajat
Kirjoittajina toimivat hankkeen tutkijat, yhteistyökumppanit sekä ulkopuoliset toimijat. Arkisto
September 2018
|
RSS Feed