|
Kodumaja AS-yritysryhmän päämaja Viron Tartossa sai joulukuussa vieraakseen viisi Forest Bioeconomy, Business and Sustainability -ryhmän tutkijaa. Kodumaja (suomeksi ‘kotitalo’) tuottaa kahdessa tehtaassaan Virossa puurakenteisia tilaelementtejä. Tilaelementit koostuvat yhdestä tai useammasta asuinhuoneesta, jotka varustellaan tehtaalla lähes valmiiksi, lattialistoja ja pesukoneita myöten. Kooltaan valmiit asunnot ovat keskimäärin 65m2 ja niitä valmistuu vuosittain noin 1000. Pääosa, eli 95 %, Kodumajan liikevaihdosta muodostuu viennistä, joka suuntautuu eritoten Norjaan.  Tutkijat Jaana Korhonen, Eliisa Kylkilahti, Noora Miilumäki ja Anne Toppinen (Kuva: Heini Vihemäki) Kansainvälistä liiketoimintaa Kodumaja perustettiin vuonna 1994. Vierailumme isännän, myyntijohtaja Indrek Rehmen mukaan yritys keskittyi ensin omakotitalorakentamiseen, mutta bisnes ei sillä saralla lähtenyt kasvuun. Ensimmäinen Kodumajan rakentama kerrostalo nousi Norjaan vuonna 1997. Taustavaikuttimena oli kontakti norjalaisiin rakennuttajiin, jotka kannustivat virolaisyrittäjiä kokeilemaan siipiään kerrostalobisneksessä. Kodumajalle leimallista onkin, että sen toiminta on alkuvuosien jälkeen painottunut hyvin voimakkaasti ulkomaan markkinoille. Yrityksen vuoden 2017 koko viennin arvo oli n. 65 milj. euroa, josta 80% suuntautui Norjaan. Koko toimintansa aikana tehtailla rakennetuista noin 7000 asunnosta reilut 6000 on noussut vuonojen maisemiin. Yksi tunnetuimpia yrityksen projekteista on 14-kerroksinen Treet -projekti Bergenissä. Kyseisessä projektissa yritys toimitti tilaelementit norjalaiselle toimijalle. Kodumajan tavoitteena on vahvistaa otettaan myös muiden pohjoismaiden markkinoilla ja esimerkiksi vienti Ruotsiin on kasvussa. Norjan osuuden kokonaisviennistä Rehmen arvioi laskevan 70 %:iin vuonna 2018. Kodumajan puukerrostalokohteita on rakennettu myös Tanskaan ja Viroon. Materiaalit Kodumajan tuotantolaitokset hankkivat pitkälti lähialueilta, eikä materiaalien hinta ole Rehmen mukaan ainoa kriteeri toimittajan valinnassa. Toimitusten ajantasaisuus on yksi kriittinen tekijä, sillä viivästykset tulevat usein kalliiksi. Kodumajan käyttämän puutavaran keskeisin toimittaja on Stora Enso, jonka hankinta-alue kattaa Itämeren alueen. Tässä tapauksessa mainittiin erityisesti tuonti Suomesta ja Venäjältä. Bongasimme tehdasvierailulla myös muita suomalaisvalmistajia: ainakin Harvian kiukaita, Koskisen vaneria ja Karelian parketteja käytettiin varustamaan valmisteilla olevia asuntoja. Kiinnostavaa oli, että yritys ei juuri korostunut rakentamiseen käytetyn puun alkuperää tai onko se sertifioitua. Räätälöidyt ratkaisut Puutilaelementtirakentamisen etuina ovat Rehmen mukaan etenkin puumateriaalin keveys ja tehdastuotannon tehokkuus sekä sen mahdollistama laadunhallinta. Tehdasvierailulla pääsimmekin havainnoimaan yrityksen tilaelementtien kokoamisvaiheessa käyttämää laadunvalvontajärjestelmää. Myös ympäristöystävällisyys mainittiin puumateriaalin eduksi. Työmaavaiheessa modulaarisen rakennustavan vahvuuksina taas ovat nopea pystytysaika ja sääsuojassa rakentaminen. Kodumaja vastaa kohteiden perustusten ja mahdollisen betonirakenteisen pohjakerroksen päälle tapahtuvasta rakentamisesta. Yrityksen kilpailuvaltteina vierailuisäntämme näkee innokkuuden uusiin kokeiluihin ja asiakaslähtöisyyden, joka tälle yritykselle tarkoittaa Business to Business –asiakassuhteita. Tärkeää asiakassuhteissa on valmius räätälöidä kohteet niin, että ne vastaavat asiakkaiden vaatimuksia. ”Näemme jokaisen asiakkaan omana projektinaan”, Rehme painottaa. Tämä tarkoittaa, että tekniset ratkaisut eivät juuri muutu rakennusprojektien välillä, mutta rakennusten muodot ja ulkoasu voivat poiketa paljonkin. Kodumajan omat tekniset suunnittelijat tekevät yhteistyötä rakennuttajan tai tilaajan valitseman arkkitehdin kanssa, projektista riippuen. Rehmen mukaan koko tuotantoketju tehtaalta pystyttämiseen asti pystytään hoitamaan yrityksen koulutettujen työntekijöiden voimin, mitä hän myös pitää kilpailuetuna. Tärkeät kotiläksyt Keskusteluissamme Rehme toi useaan otteeseen esiin rakentamisen paikallisuutta ja kuinka rakentamista koskevat normit ja niiden tulkinta vaihtelevat suuresti maiden, ja joskus kuntienkin välillä. ”Kun tähtää ulkomaan markkinoille rakentamisbisneksessä, on syytä tehdä kotiläksyt kunnolla”, Rehme painotti. Esimerkkeinä pohjoismaiden eroista hän mainitsi sen, että Ruotsissa nelikerroksiseen asuinrakennukseen ei tarvitse laittaa sprinklereitä, toisin kuin Suomessa. Norjassa taas kerrostaloasukkaalla on oikeus vaatia rakennuttajaa tekemään muutoksia 15% osuudella asunnon arvosta. Suomeen Kodumaja on rakentanut reilut sata asuntoa pientalokohteisiin. Rehme kertoi, että Suomen rakentamismarkkinoille pääsyä on hidastanut rakennusalan konservatiivisuus. Tämä on tullut esiin esimerkiksi siinä, että tarjousdokumentteja on tietyissä kilpailutuksissa vaadittu suomeksi, myös ulkomaisilta yrityksiltä. Joskus vastatuulta ovat luoneet paikallistason virkamiesten ”jämähtäneet” asenteet tai epäluulot puukerrostalorakentamista kohtaan. Rehmen mukaan virolaisyrityksellä on kuitenkin kova halu avata uusia markkinoita Suomessa ja Ruotsissa, kun taas kotimaassa sillä ei tällä erää ole suurempia kasvutavoitteita. Jäämmekin kiinnostuneena odottamaan uutisia Kodumajan projekteista Suomen kasvavilla puukerrostalorakennusmarkkinoilla.  Jaana Korhonen, Eliisa Kylkilahti, Anne Toppinen, vierailuisäntä Indrek Rehme, Heini Vihemäki ja Noora Miilumäki Teksti: Heini Vihemäki, Noora Miilumäki, Anne Toppinen, Eliisa Kylkilahti & Jaana Korhonen Comments are closed.
|
Kirjoittajat
Kirjoittajina toimivat hankkeen tutkijat, yhteistyökumppanit sekä ulkopuoliset toimijat. Arkisto
December 2018
|
RSS Feed