|
Graduni (luettavissa täällä) hyväksyttiin muutama viikko sitten, joten nyt voisi olla sopiva hetki kertoa siitä hieman myös täällä blogin puolella. Tutkimuksessani tutustuin ensin liiketoimintaekosysteemikirjallisuuteen ja alan tutkimuksiin ja sitten sovelsin tätä tietoa erääseen suomalaiseen puurakennushankkeeseen. Kohderakennus oli sama puuluhtitalo, jota myös Katri Palosen (2017) gradu käsitteli. Liiketoimintaekosysteemi-konsepti soveltuu käytettäväksi myös rakennusalalla Pulkka ym. (2016) toteavat artikkelissaan ”Applicability and benefits of the ecosystem concept in the construction industry” (luettavissa täällä), että liiketoimintaekosysteemikonsepti voisi olla hyödyllinen työkalu rakennusalan yrityksille arvonluomisen ymmärtämiseen ja että konseptin mukaan toimiminen olisi positiivisesti yhteydessä arvonluomiseen rakentamisen verkostoissa. Artikkelissa myös esitellään 15 tärkeää ominaisuutta arvonluomiselle rakentamisen ekosysteemeissä, kuten erikoistuneisuus ja yhteisoppiminen. Nämä ominaisuudet perustuvat Thomasin ja Aution (2014) ehdotuksiin arvonluomisesta ekosysteemeissä. Tutkimuksessani vertasin case-liiketoimintaekosysteemin toimintaa ja ominaisuuksia Pulkan ym. (2016) ehdottamiin ominaisuuksiin sekä tutkin muun muassa hankkeessa mukana olleiden yritysten rooleja, loppukäyttäjien huomioonottamista, liiketoimintaekosysteemiin kuulumisen hyötyjä ja ekosysteemin menestystekijöitä. Tutkimusainestoa varten tein kolmetoista haastattelua. Haastateltavina oli rakennushankkeeseen osallistuneiden yritysten edustajia sekä kyseisen kaupungin kaavoittaja. Case-hankkeen ympärillä useamman vuoden toiminut liiketoimintaekosysteemi Tutkimuksessa selvisi, että rakennuttajan ympärillä tosiaan on liiketoimintaekosysteemi, johon monet hankkeeseen osallistuneet yritykset ovat kuuluneet jo useamman vuoden ajan. Nämä yritykset toimivat usein samoilla työmailla, tuntevat toistensa toimintatavat, luottavat toisiinsa ja pyrkivät kehittämään prosessejaan yhdessä. Ekosysteemin kulmakivenä toimii tässä hankkeessa rakennuttajan roolissa toiminut yritys. Muut ekosysteemin ydinyritykset ovat niche-toimijoita, jotka tuovat erikoistunutta osaamistaan rakennushankkeisiin. Hankkeessa oli toki mukana myös muita yrityksiä, jotka olivat valikoituneet mukaan esimerkiksi maantieteellisen sijaintinsa ja suoritettavan työn yleisluontoisuuden takia. Asuntojen tulevat asukkaat pääsivät vaikuttamaan asuntojensa massakustomoitaviin ominaisuuksiin hankkeen aikana, mutta heidän osallistamisensa suunnitteluun olisi ehkä voinut olla syvällisempääkin.
Liiketoimintaekosysteemimäisestä toiminnasta hyötyä ekosysteemin jäsenille Haastattelujen tuloksena selvisi, että liiketoimintaekosysteemimäinen toiminta on tuonut siinä mukana olleille yrityksille monenlaisia hyötyjä. Haastatellut muun muassa kertoivat yhteistyön tuomista oppimis- ja tehostamishyödyistä. Ekosysteemimäinen toiminta on muutenkin helpottanut hankkeissa mukana olevien työskentelyä, sillä työmailla on usein tuttuja aiemmista hankkeista. Muita haastatteluissa tunnistettuja hyötyjä olivat muun muassa liiketoiminnan jatkuvuus, referenssiarvo ja arvo tuotekehitykselle. Menestystekijöiksi haastatteluissa nousivat esiin muun muassa toimiva viestintä ja yhteistyö, sekä suunnittelun tarkkuus ja laadukkuus. Arvonluomisen kannalta tärkeät ominaisuudet tunnistettavissa ekosysteemissä Suurin osa Pulkka ym. (2016) 15 ehdottamasta liiketoimintaekosysteemin tärkeästä ominaisuudesta arvonluomisen kannalta oli tunnistettavissa case-liiketoimintaekosysteemissä. Muun muassa erikoistuneisuus, täydentävyys, jäsenyyden kontrollointi ja luottamus olivat tällaisia tunnistettuja ominaisuuksia case-liiketoimintaekosysteemissä. Vaikka liiketoimintaekosysteemi toimi monilta osin hyvin ja toi hyötyjä jäsenilleen, löytyi sen toiminnasta kuitenkin myös kehittämisen kohteita: esimerkiksi jotkut haastatelluista toivoivat enemmän palautetta suoritteistaan, enemmän osallistumismahdollisuuksia päätöksentekoon ja enemmän viestintää hankkeeseen liittyen ylipäänsä. Hankkeen vauhdikas toteutusaikataulu aiheutti myös hieman päänvaivaa joillekin yrityksille resursoinnin ja työn toteutuksen kannalta.
Liiketoimintaekosysteemin ja rakennushankkeen laajuus yllättivät
Aloittaessani graduprojektin, en osannut arvata kuinka laaja ja monivaiheinen rakennushanke voisi ollakaan. Voisi kuvitella, että tällaiseen keskikokoiseen puurakennushankkeeseen osallistuisi muutamia yrityksiä, mutta haastatteluissa kävi ilmi, että hankkeeseen vaikutti suoraan tai epäsuoraan lähes 30 yritystä tai muuta organisaatiota. Yritysten välinen yhteistyö on siis tärkeässä roolissa rakennushankkeissa ja liiketoimintaekosysteemimäinen toimintatapa varmasti helpottaa ja syventää yhteistyötä. Tutkimus toi esiin paljon mielenkiintoisia näkemyksiä muun muassa puurakennushankkeen sisäisestä yhteistyöstä, mutta voisi olla hyödyllistä toteuttaa vastaavanlainen tutkimus myös laajemman mittakaavan puurakennuskohteessa. Liiketoimintaekosysteemitutkimuksen kannalta voisi olla hyödyllistä myös tutkia rakennushanketta, jossa asuntojen loppukäyttäjillä olisi suurempi rooli lopullisen rakennuksen ja asuntojen suunnittelussa. Teksti & kuvat: Juho Pöyhönen Comments are closed.
|
Kirjoittajat
Kirjoittajina toimivat hankkeen tutkijat, yhteistyökumppanit sekä ulkopuoliset toimijat. Arkisto
May 2018
|
RSS Feed
