|
Innokas joukko tutkijoita tähyää kohti korkeuksia. Edessä kohoaa näyttävä rakennus, joka huokuu samaan aikaan modernia arkkitehtuuria ja kotoisuutta. Valokuvia tallentuu hetkessä kymmeniä niin rakennuksen julkisivusta kuin sisätiloistakin. Kevään ja kesän aikana vierailimme KäPyn ja sen sisarhankkeen, Wood Visionin, puitteissa kahdessa Helsingin puukerrostalokohteessa: Honkasuon Haapaperhosessa sekä vielä rakennusvaiheessa olevassa Jätkäsaaren Wood Cityssä. Honkasuolla pääsimme myös jututtamaan yhtä puukerrostaloasumisen ammattilaista - asukasta. Seinäjoella taas tutustuimme asuntomessualueen viereen nousevaan Tuoheen. Tässä blogipäivityksessä kerromme vaikutelmista ja havainnoista näistä kohteista. Puutaloja Helsingin ja Vantaan rajalla Helsingin Honkasuolle on rakentumassa uusi puurakentamisalue. Värikkäiden talojen luoman energisen ilmapiirin voi jo havaita, vaikka alue onkin vielä rakentumassa ja uudenkarhean näköinen. Muutoin kuin olemukseltaan kohteet ovatkin matalaenergisiä, sillä Helsingin kaupunki on linjannut alueen ekokortteliksi.
Siklan rakennuttama sekä urakoima Haapaperhonen, neljän kolmikerroksisen puukerrostalon kokonaisuus, on kohonnut juuri ja juuri Helsingin puolelle - Vantaan raja kulkee aivan talojen piha-aidan vieritse. Kohde rakennettiin istutuksineen kaikkineen 11 kuukaudessa, kertoi kohteessa toiminut työnjohtaja Jarmo Hyttinen. Jokaisen talon toteutus kasvatti osaamista ja nopeutta, ja viimeinen talo nousi vesikattoonsa viikossa. Tehtaalla esivalmistetut elementit sekä onnistunut aikatauluttaminen edesauttoivat nopeudessa suuresti. Hyttinen kertoi naapuruston väen jututtaneen rakennuttajia ahkerasti ja suhtautuneen positiivisen innokkaasti ketterältä vaikuttaneeseen rakentamiseen. Siklan asuntotuotantojohtajan Pekka Karhumaan mukaan asuntojen hintataso oli maltillinen ja asunnot menivätkin nopeasti kaupaksi. Kyseessä on pääkaupunkiseudun ensimmäinen vapaarahoitteinen puukerrostalokohde. Puisen ulkokuoren alle verhoutui valoisa ja avara portaikkotila, jossa puiset portaat johdattavat asukkaat koteihinsa. Puuta ei muutoin ollut näkyvillä portaikossa. Vierailulla Karhumaa totesi, että jälkikäteen ajatellen maalauksen sijaan ikkunanpuitteet olisi voitu käsitellä niin, että niiden puumateriaali olisi näkynyt tuoden viihtyisyyttä portaikkoon ja samalla muistuttanut talon pääasiallisesta rakennusmateriaalista. Tämä olisi ollut vaihtoehto myös siksi, että puun sisustuskäyttö esimerkiksi porraskäytävissä on haastavaa tiukkojen palomääräysten takia. Puun läsnäolosta kertovat nykyrakennuksissa lähinnä katossa näkyvät sprinklerit. Tässäkin kohteessa jokaisessa rakennuksessa on oma sprinklausjärjestelmänsä, jonka keskus sijaitsee yhden talon alakerrassa.
Iloksemme pääsimme tutustumaan myös yhteen Haapaperhosen asukkaista ja saimme vierailla hänen kodissaan. Tapaamamme asukas oli tyytyväinen tekemäänsä ostopäätökseen niin itse asunnon kuin alueen kokonaisviihtyvyydenkin osalta. Tosin hän totesi hieman miettivänsä puukerrostalon rakenteellista kestoa ja äänten kantautumista verrattuna betonikerrostaloon, sekä mahdollisia kosteusvaurioita. Karhumaa kuitenkin muistutti, että puutalokohteessa kosteusvauriot havaitaan yleensä nopeasti ja kuivaaminen käy helpommin kuin betonisen vastineen. Toisaalta asukas oli jo ehtinyt havaita puun mukanaan tuomia hyviä ominaisuuksia, kuten sen, ettei asunnossa kaiu. Asukas koki asuntonsa sisäilman hyväksi, ja arveli sen liittyvän talon puurakenteisiin. Lisäksi käytävän puuportaat miellyttivät asukkaan esteettistä silmää. Jätkäsaaren tuulisia tunnelmia SRV:n ja Stora Enson yhteistyöllä rakentuva Jätkäsaaren Wood City on kunnianhimoinen ja haastava rakennuskohde monella tapaa. Hankkeen toteuttajien yhtenä tarkoituksena on kerätä oppeja uusien materiaalien ja rakennusmenetelmien käytöstä. Niiden avulla halutaan monipuolistaa puukerrostalojen rakentamisen tapoja. Kohteessa halutaan muun muassa saada kokemusta ja referenssiä Stora Enson LVL (Laminated Veneer Lumber) materiaalista, muiden testausten ohella.
Uusien innovaatioiden käyttöönottoon sisältyy riskejä, kuten Wood City-vierailuisäntämme Antti Aaltonen (SRV) ja Janne Manninen (Stora Enson edustaja vierailulla) kuvailivat. Wood City oli viime syksynä julkisuudessa rakenteiden liitoskohdissa paikoin ilmenneen homeen vuoksi. Wood Cityn kosteudenhallinnasta diplomityön tehneen Olavi Penttilän mukaan kosteuden hallinnan pettäminen oli monen tekijän summa (Penttilän diplomityö: Puukerrostalojen kosteudenhallintaprosessi). Liitoskohdissa käytetyn koivuvanerin kosteusherkkyyden lisäksi rakennushankkeen sijainti meren läheisyydessä sekä viime vuoden sateinen syksy olivat osa Wood Cityn rakentamisen hankalaa yhtälöä. Hankkeen saama negatiivinen julkisuus oli isäntiemme mukaan tuonut omat haasteensa projektin etenemiselle. Haasteista ja viivästyksistä huolimatta isäntämme olivat luottavaisilla mielillä hankkeen etenemisestä maaliinsa. Wood Cityn ensimmäiset rakennukset, joihin tulee yhteensä 98 Helsingin kaupungin vuokra-asuntoa, ovat SRV:n edustajan arvion mukaan valmistumassa vuoden 2018 loppuun mennessä.  Antti Aaltonen (SRV) ja Katja Lähtinen (VY). Kuva: Eliisa Kylkilahti Rakentamisen kannalta haastavan sijainnin vastapainona näköalat Wood Cityn toisen 8. kerroksisen asuinrakennuksen huoneistoista olivat hulppeat. Huoneistojen väliseinät eivät vierailun aikaan olleet vielä kokonaan pystyssä, joten mielikuvitusta tarvittiin kuvittelemaan huoneistot täysin valmiina koteina, mutta pohjaratkaisut vaikuttivat toimivilta. Koska kyseessä on vuokrakohde, eivät asukkaat pääse vaikuttamaan asuntojen pintamateriaaleihin. Toisaalta tässä rakentamistavassa asukkaat voivat periaatteessa vaikuttaa materiaaleihin tai pohjaratkaisuihin myöhäisemmässä vaiheessa verrattuna modulaariseen rakentamiseen, isäntämme kertoivat.  Kuva: Heini VIhemäki Lakeuden Tuohen betonisydän Pääkaupunkiseudun ulkopuolelta suuntasimme Pohjanmaan lakeuksille tutustumaan Tuoheen. Tämä Lakean kuusikerroksinen kohde sijaitsee metsän tuntumassa Seinäjoen Pruukinrannassa. Tuohen ympäristöstä löytyy komeiden kuusien lisäksi monipuolista puurakentamista: naapurissa sijaitsee esimerkiksi vuonna 2016 asuntomessuille valmistunut puukerrostalokohde Mäihä. Tuohi puolestaan on hybridikerrostalo, jossa vankin rooli rakenteellisesti on kuhmolaisen Elementti Sammon puurakenteisilla tilaelementeillä. Kylpyhuoneet on rakennettu toisen firman toimittamista betonitilaelementeistä.
Julkisivultaan puisessa, tummasävyiseksi maalatussa Tuohessa on yksinasujille tai melko pienille ruokakunnille sopivia asuntoja. Kohteen arkkitehtuurista vastannut puukerrostalokonkari, arkkitehti Marco Casagrande oli onnistunut saamaan neliöt tehokkaasti käyttöön. Puuta oli tuotu esiin pintamateriaalina asuntojen katoissa ja vielä suojien alla olevissa lattioissa. Tuohen arvioitu valmistumisaika on kuluvan vuoden lopussa.
Erityisen kiinnostavaksi (puu)kerrostalorakentamisen kannalta Tuohen tekee se, että kohteessa on ensimmäistä kertaa sovellettu Lakean Sydänpuu-konseptia, joka on edellyttänyt puu- ja betonirakentamisen rajapinnassa toimimista. Konseptia kehiteltiin jo arkkitehtuurin Finlandia palkinnon ja muitakin palkintoja voittaneessa Jyväskylän Puukuokassa. Puukuokkaan verrattuna erona on se, että betoniset kylpyhuoneet sisältävät tilaelementit on sijoitettu puurakenteisten elementtien ulkopuolelle, päällekkäin. Samalla ne muodostavat itsekantavan rakenteen ja talon ”sydämen”. Betonisydän mahdollistaa asuntojen pohjaratkaisujen paremman muunneltavuuden verrattuna Lakean puukerrostalojen aikaisempaan konseptiin, jossa märkätilaelementit sijoitettiin puuelementtien sisälle. Lisäksi ratkaisu on tuonut kustannussäästöä ja lisännyt tehokkuutta Lakean toimitusjohtaja Timo Mantilan mukaan. Yritys hakee Sydänpuulle parhaillaan patenttia. Lopuksi Haluamme lämpimästi kiittää kaikkien kohteiden vierailuisäntiä mahdollisuudesta päästä kokemaan puukerrostaloja läheltä. Vierailut antoivat meille sekä tutkijoina että kuluttajina uutta tietoa tästä toivon mukaan (lähi)tulevaisuuden rakentamistavasta. Odotamme kiinnostuksella millaisia uusia – tai miksei vanhojakin – puukerrostalokohteita pääsemme jatkossa ihmettelemään ja ihailemaan tutkimusprojektiemme ja muiden tilaisuuksien myötä, Suomessa ja maailmalla. Teksti: Noora Miilumäki, Heini Vihemäki & Katja Lähtinen Comments are closed.
|
Kirjoittajat
Kirjoittajina toimivat hankkeen tutkijat, yhteistyökumppanit sekä ulkopuoliset toimijat. Arkisto
December 2018
|
RSS Feed